Viikonloppu on ollut liiankin täysi tapahtumia. Poikasen kanssa on hankaluuksia tai oikeastaan hänellä itsensä kanssa. Vaan sitä varten kaiketi on  – ainakin poikalapsilla – äiti. Alkuviikko menee varmaan vielä niissä merkeissä. En ole saanut juuri mitään aikaiseksi. Hahtuvaa olen kerinyt valmiille kerälle, tehnyt siitä pari lakkia ja puolitoista tumppuparia. Siinä kaikki.

Tänään kävi vieraita: herra JP ja perhe. On mukava saada kylään ihmisiä, joiden elämä näyttää normaalilta (ja varmaan onkin, ainakin meidän vinkkelistä). Pojat ovat kerkiäväisiä ja vilkkaita. Söimme erinomaista A:n valmistamaa pataruokaa ja jälkiruuaksi vieraitten mukanaan tuomaa kakkua. Mukava oli huomata, miten villan värit ja pehmeys houkuttelivat niin rouva L-P:tä kuin poikiakin.

Olen ilmoittanut tämän blogin myös virolaisten rinkiin. Käsitöideni materiaalin ja mallejakin olen viime aikoina hankkinut Viron-matkoiltani. Omaperäisestä kielenkäytöstäni olen saanut moneen kommenttiin kiitosta. Cairbre kirjoittaa myös viroksi, mutta olen ymmärtänyt, että hän on saanut siihen oppia äidinmaidossa. Kiitos sinullekin kannustuksesta. Koetan itsekin muutaman sanan lausua eesti keeles!

Tore tähelepanu, et ka eesti keeles lugejaid olen saanud. Marikaga olen ajutises kirjavahetuses juba mullu suvel. Iga kord, kui ma Eestis käin, ostan omale maavillast lõnga. Olen ka palju muud sellest kudunut kui ainult heiest kotte või kindaid. Kuidas tegelikult seda eesti keeles öeldakse, kas viltimist on ainult  see kui kasutatakse villavatti? Siis mitte kududa? Kas heiest (see on ju vist kraasitud vlla ka?)viltimine on midagi muud, vanutamist? Ostsin kunagi Eesti rahvakultuuri leksikon -nimelise raamatu ja sellest olen palju märksõnu õppinud (loomulikult ka kultuurilugu !).  Selles raamatus on märksõnad ka soome, saksa, inglise ja vene keeles. Siis on mul veel hiljuti ilmunud Ilmar Talve Eesti kultuurilugu. Seda ma ei ole läbinisti lugenud, sest see on rohkem  ajalooline kui rahvakultuurine. Ja hiiglapaks raamat. Aga oleks küll suur kultuuritegu kui keegi tõlkiks soome keelde. Soomes teatakse ikka liiga vähe Eesti ajaloost mitte midagi.

Täna käis meil külalised. Tavaliselt nii ei juhtugi! Tore oli jutu ajada ja lihtsalt nautida ühepajatoidust, mis A. valmistas. Mul on nii kenasti elu momentil, et abikaasa teeb ikka süia! Aga näputööd ei sellel nädalavahetusel ole teinud, sest poissiga on omad probleemid, mis käivad ka minu närvidele üle. Ema oled vist ikka elu lõppuni, eriti meesterahvale. Aga midagi on valminud: kindad, mille randmeosa on Halliste omast ja muster Petseri. Värvid on need, mis juhuslikult kättesaadav.

Muster on raamatust Aino Praakli: Kirikindad I.

****