Löysin jotakin mielenkiintoista ja uutta Cairbren Jututuvasta: virolaisten käsityöblogien ringin. Olen ollut passiivinen Yahoon kudumine-listan lukija jo kauan. foorumeita en ole koskaan oikein oppinut käyttämään, vaikka sekä meikäläinen Ihan itse ja virolaisten Isetekija kiinnostavat. Käyttämisessä ei liene vaikeutta  mutta mukanaolo vaatii sellaista aktiivisuutta, jota en kaikin ajoin pysty täyttämään.   Nytkin olen epävarma siitä, voinko liittyä rinkiin, kun viroksi en kirjoita.

Minun estofiliallani on pitkä historia. Kielen alkeet opettelin aikanaan pakollisella lähisukukielten kurssilla yli 20 vuotta sitten. Koska olen analysoija ja tietyllä tavalla pedanttinen juuttuja, kieltemme yhtäläisyys vei mennesään. Mutta vasta 1990-luvun alussa Viron taas itsenäistyttyä pääsin tutustumaan kokonaiseen uuteen  maailmaan ja kulttuuriin. 15 vuoden takainen Viron maaseutu oli kuin lapsuuteni 1960-luku.

Minua kiinnostavat kieli, kulttuuri, historia, kirjallisuus, musiikki, käsityö ja ruokaperinne. Kaikki ne ovat varsin rikkaita Virossa ja  niitä myös välitetään ja niistä ollaan kiinnostuneita. Minua harmittaa se, että liian monelle suomalaiselle Viro on vain pelkkä (turistien) Tallinna, mitä se totisesti ei ole.

Saan aru eesti keelest väga hästi, aga kirjutanud olen vähem. Minu jaoks grammatika on üliraske. Tegelikult olen vist laisk, sest grammatikat võib õppida. Eesti maa ja rahvas, kultuur ja ajalugu on minule armsad. Olen nentega tutvunud juba ammu omal ülikooliajal, aga umbes 10-12 aastat tagasi vist hakkasin päris eestlastega suhtlemise. Tol ajal loodi sõprussidemeid valtade vahel ning juhtusin oma valla poolt õigel ajal suu avama. Tänaseks on kahjuks meie valla omad tütinenud koostööga ja näeb välja, et see vaikselt sureb ärä. Aga üks eesmärg on leitud: sidemed isiklike vallaelanike vahel on olemas. Suhtleme omavahel, vabatahtlikult.

Momentil külastan Eestit suhteliselt tihti. Suur armastus on Tartu linn. Tallinnas ei taha iialgi peatuda, sest liiklus on tihe ja poekesed asuvad kohtades, kus parkimiseks ei ole ruumi. Olen laisk Internetist ajalehtete lugeja. Muidu ikka ripun alati võrgus... Tahaksin õppida eesti keele paremini ärä. Praegu on see unistus, et võiks pikema aja Eestimaal elada. Tore, kui keegi tahaks tutvuda: mõned juba lugevad mu bloggi ning mina ka külastan teisi. Proovin vahepeal ka eesti keeles mõne rea kirjutada. Vabandan kehviku keeleoskuse eest, aga pärast enam seda ei tee :)

Sitten huovuttamaan tumppuja, jotka tein eilen katsoessani elokuvaa Kaikki äidistäni, josta en vieläkään voi sanoa mitään, sillä se vei mennessään.