Tämä vuosiluku on seitsemäs lokikirjassani. Jos lukee järjestyksessä alusta tähän, voi huomata, että niukemmaksi menee, kaiken suhteen. Kuvat vähenevät, tuotokset supistuvat ja kirjoitukset käyvät kovin kuiviksi ja olemattomiksi. Syitäkin voi löytää edeltä. Kun olisi viisas niin tekisi jotakin rakentavaa. Vaan kun ei ole. Ei viisas eikä aikaansaapa. Kukapa neuvoisi, mikä eteen? Kenpä tietäis sen --

Vähän enemmän neulon kuin tulen kuvanneeksi. Viimevuotisia neuleita meni ainakin Muuramen suvulle sekä juupajokisille kuvaamatta, ja jonkin verran ihan tähän Pikkulikkalaankin. Sitä tulee vain sellainen olo, että nyt tämä on tässä ja valmis ja hups, matkaan. Lisäksi päivänvalon puute vie kuvaamisen ilon. Luulisin. Eikä ole hyvä tekosyy sekin? Päivänvalon puutteen muuten huomaa vaikkapa siinä, että aloin tehdä viikko sitten likalle tunikaa oikein tummanruskeasta langasta. Päivänvalo ja myös kamera paljastivat sen hyvin tummaksi violetiksi. vaatteesta tuli näti mutta aika jämpti. Nähtäväksi jää, onko sille mitään käyttöä. Ohje on Skadi Petite purlsista, lanka on Debbie Blissin Merinoa.

Kaulus ei kyllä tule pysymään nätisti. VAikka laitoin lankaa matkaa, niin olisi ehkä pitänyt itse ommella myös ulkoreunasta muutamalla pistolla se kiinni miehustaan.

Huovutettuja hattuja on kolmea. Yksi on mitääntekemätön, sillä se on tarkoitukseensa pieni. Tosin kun siihen neuloisi resorin ja nauhan, voisi sitä joku pienehkö käyttää. Punainen meni Pikkulikalle (kaappiin) ja vihreä odottaa matkaa Muurameen (ja kamerallekin, ehkä). Tässä kuitenkin tuo viraton oranssi.

Kolme paria noin viisivuotiaitten sukkia ovat sen sijaan onnistuneita. Kissalanpoikain sukat ovat jo olleet käytössäkin, mutta M:n sukat menevät  samaan pakettiin vihreän myssyn kanssa. Ja voi olla, että saan sinne pikapuoliin vielä villatakinkin mukaan. Enää puuttuvat nappilistat ja lankojen päättely.

Mumman Neiti Aurinko pitää kiireisenä, mutta samalla myös mummankin elämän mielekkäänä ja ylipäätään elämisen arvoisena. Viime aikoina olemme tavanneet joka viikko ja joskus tuntikaupalla. Keinutuoliin ei tarvita enää apua.

Kevättä kohti kumminkin.