muutama riipustus. Muistiinmerkintöjä olisi syytä tehdä paljon säännöllisemmin ja paljon useammin, pienistäkin asioista. Minulla ei juuri nyt ole aktiivista päiväkirjaa tämän lokikirjan lisäksi, ja siksi moni asia jää vain kiertämään omaa rataansa. Olen edelleen muutaman asian suhteen puhelakossa, joten niitä ei pääse käsittelemään siten kuin haluaisin. Ja kun olen löytänyt sopivan kanavan, en saa niin paljon tolkuksi että juttua tulisi.

Tänään oli merkillinen päivä siksi, että en kutonut silmukkaakaan. En liioin avannut televisiota (joo, A. katsoi F1:tä). Inventoin noin kolmentuhannen Jaana Aalto -kortin kokoelmani. Aloin sitä kyllä jo perjantaina, mutta tänään sain urakan päätökseen. Kerään vain kuva-aiheita, eikä niitä enää kovin monta puutu, toista sataa. tosin nykyisessä kokoelmassa on vielä jokusia "versioita", mutta en ole niin pedantti että panisin talteen kaikki tekstiversiot. Niitä voi olla ääretön määrä.

Leivoin myös pullaa ja sämpylöitä. Tosin A. teki sämpylätaikinan. En muista milloin olen viimeksi pullaa tehnyt, voi olla vuosiakin. Ei sunkaan, tein ennen joulua. Vai olikko se viime joulu? No, maistoinkin yhden ja oli hyvää. Mutta piirakanpohja kuivui hieman liian tummaksi. Syötän sen Herra L:lle, kun hän tulee tuomaan hahtuvia...

Olen erityisen ylpeä leipomisesta. Eihän se ole kummakaan juttu, monellekaan, mutta se joka tietää mitä masennus pahimmillaan on, voi uskoa, että alustaminen, leipominen, paistaminen ja jälkien korjaaminen yhdellä ja samalla rupeamalla on suorastaan ihme!

Pingotin vihreän rajakarjalaisjuivin. Kuvaan sen, jos kummitädeiltäni kerkiän huomenna. Tulevat kumpikin käymään. Kivaa, vaikka maha onkin jo sekaisin. En jaksanut edes A.n tekemää pashaa kuin ihan vähän.