Yletöntä väsymystä. Tekisi mieli mennä päiväunille. Minulla on jokin outo periaate, sillä en haluaisi nukkua päivällä. Aamusta nukuin, nousin vasta yhdeksän jälkeen. Mutta päivällä sitten... Kunpa tämä tietämättömyys ja avuttomuus ja osattomuus helpottaisi edes hiukan.

Eilen tein paitsi sen yllärin, myös samasta Novitan Maxista pannan. Sitä lankaa on sitten viheliäinen kutoa ja päätellä, kun aina on silmukat sääpuolessa. Mutta ei sitä olekaan enää kuin pienen pieni nötterö. Ja sekin sinistä. Olen ryhtynyt keräämään vihoviimeisten langanloppujen kasaa, jonka joskus vien naapurin päiväkotiin, luulisin.  Luvattoman isoja reikiä jää tuohon pantaan, mitähän minä teen siinä väärin? Kuvakin on oikein onnettomasta kulmasta, mutta punainen nappi on se kiinnitysnappi.

Tämänpäiväinen tuotos on Tennesseestä virkattu hattu. Olen nähnyt mallin jossakin, mutta en muista missä. En kuitenkaan katsonut ohjetta, sen kun tein. Ja juu, on virkattu.

Siinähän sitä jo olikin.