Niin sanottiin ennen säätiedotuksessa. Saattoi olla myös säätiedotus merenkulkijoille. En muista. Lapsena kuuntelin paljon radiota. Nykyisin se on jäänyt vähemmälle, sillä minulla ei ole sellaista radiota, jota voisin kuunnella mieluisassa paikassa. Ja sata muuta selitystä. Olisipa kuitenkin hyvä, jos huomenna olisi seestyvää: ulkona kirkastuisi ja elämässä valkenisi. Huomaan, että en ole menettänyt toivoa.

Kuluneella viikolla yksi ja toinenkin asia oli vastahankainen (minä siis en). Olen ollut lamaantunut lausunnosta, jonka sain lääkäriltä kuntoutustutkimukseen hakemiseksi. Se on asiallinen, ja melko totuudenmukainen. Mutta siinä oli otettu kantaa työkykyyn, enkä ollut varautunut siihen. Varsinkaan, kun siinä oli suoraan sanottu, että en ole edelleenkään, en edes kesän jälkeen mitä todennäköisimmin ole vielä (enää) työkuntoinen. Kyllä minä sen olen tiennyt. Mutta. Miksi on lähes mahdotonta tunnustaa itselleen tosiasioita?

Onneksi tulee hiihtokilpailuita televisiosta. Mutta neuleen kasaaminen on raivostuttavan hidasta. Esittelen kuitenkin nuorelle välskäriopiskelijalle kutomani paidan. Sillä olisin voinut näemmä osallistua myös spektrumiin, mutta ennen kaikkea se on kirjaimellinen hamsteripaita. Vielä on kokoontumassa yksi ja puikoilla toinen. Katsotaan, ehdinkö, ellen ehdi, niin asetan uudet määräajat. Tai sitten en. Tässä on siis siis perusmallinen miehen villapaita, lankana perussuomalainen Seitsemän veljestä.