Tänään heräsin niin myöhään etten lähtenyt uimaan. Sen sijaan olen koettanut saada lankahuonetta jonkinlaiseen järjestykseen. Äsken söimme puuroa lounaaksi. Olen makustellut Ison Gnun blogista löytämääni Helena Anhavan runokatkelmaa. Laitan sen myös tähän näkyviin, sillä se sopii tämänhetkiseen maailmankaikkeuteeni paremmin kuin joskus missiona ollut Naapurin tytöltäkö mallin kysyt ....

– –

entä jos paljastan teille
että kutojanaisella on juopon sielu,
hän ei juo, hän kutoo.
Itselleenkö – ei – tai kenties sittenkin
vain itselleen,
sille imaginaariselle
joka tahtoisi kääriä villaan
kaikkien maiden repalesielut,
juuri kuin Pussisen akka hän uskoo:
enemmän on lankaa kuin kylmää.
Kun masennus yllättää,
jalat vievät lankakauppaan,
jos raha ei riitä,
hän vain hypistelee ja nuuhkii
(ties vaikka söisi salaa).

Helena Anhava