Niin alkaa muuan laulu, joka jatkuu: syli on täynnä sinua! Mieleen tupsahtelee aika ajoin kummallisia asioita, niin kuin nyt tämä onnen käsite. Vaikka kuinka mieli tekisi, en millään viitsi alkaa sitä tässä repostelemaan. Ei ole aikaa kirjoittaa lyhyesti! Lausun asiasta vain sen verran, että onni on hieman samanlainen asia kuin rakkaus. Siis käsitteenä. Se on asenne, ei tunnetila. Onni on elämää, onnellisuus mielialaa. Ihan niin kuin rakastaminen on asenne ja rakastuminen tunnetila. Tunnetilat menevät ja tulevat. Onni on, tässä ja nyt, kaiken aikaa; avaa vain aistisi ja mene mukaan!

Joo, puhun itselleni. On niin hyvä neuvoa toisia ja puhua toiselle. Vaikka Tiina  kutsuukin minua arkipäivän enkeliksi, olen mieluummin arkipäiväinen ihminen. Mutta mieluusti olen ihminen. Uskon siihen, että sen minkä itsestään antaa, saa takaisin. [Ei tosin työmaalla.] Me olemme maailmassa toisiamme varten, me ihmiset. Useimpien, myös minun, on ollut hankalaa ottaa vakavissaan se, että ensin on oltava itse, vasta sitten voi olla muille.

Kylläpä on saarnaa. Eikä tästä taida päästä mitenkään, edes hyvällä aasinsillalla, itse asiaan. S:t ovat lomalla. Olemme talon- ja koiranvahtina. Niinpä niin, juuri minä olen vapaaehtoisesti seurustelemassa koiran kanssa. Ei voi tietää, millaisia muutoksia minussa vielä tapahtuu. Tämä koira on erilainen. Musta. Koirien suhteen olen samanlainen kuin autojenkin: värin osaan sanoa. Lisäksi tämä on vanha, kiltti ja hiljainen. Neiti. Tänään päivällä se nukkui meillä.

64684.jpg

Olen saanut vihdoin kuvattua alkukuussa valmistuneet neuleetkin. Osaan olen tyytyväinen, mutta en kaikkiin. Kuviin en liioin. Ensimmäiseksi laitan tähän A:n slipoverin, joka valmistui tänään. Lanka on reklamaatiohyvityksenä saamaani Jussia – muutoin tuo olisi valmistunut jo pari kuukautta sitten. Vaikka onkin kuuma, kuului olevan sopiva ja mieluinenkin. Kasvonsa hän pyysi rajaamaan kuvasta pois. Olisin sen tehnyt pyytämättäkin.
64685.jpg

L:llä on kaksi tukilasta, joista toinen oli vailla jotain kaunista, kun joutuu aina käyttämään isosiskon vanhoja. Osui arkaan paikkaan minulla, ja koska oli sopivia lankoja (ihan totta, jemmassa), tein ensin Roosan ohjeella pontson ja  sitten pitsipipon viimeisimmän Modan ensimmäisen mallin mukaan. Kukan virkkasin muuten vain. Nämä ovat oikein kauniita, paljon kauniimpia kuin kuvassa. Lankana on Samos Lollipop.
64680.jpg

64679.jpg

Kiireellä jouti puikoilta pois ensimmäinen Clapotis-kokeiluni. Vihreä Santorini. Ja niin vetelää ja löysää. Voi olla, että pingottaminen auttaa tai sitten ei. Mutta miksi ihmeessä vihreä? Kenelle?

64677.jpg

Joo, luettelohan tämä on. Mutta tällainen hyppiminen ja nyppiminen kuvannee keskittymiskykyäni. Olen toistaiseksi vielä Lankahamstereissa, mutta tuskin kauan... Näiden töiden yhteenlaskettu langankulutus on (500 + 350 + 200) = 1050 grammaa. Noilla vaaleanpunaisilla olisin voinut osallistua spektri-projektiinkin, mutta ei kiitos lisää sidonnaisuuksia!