Olen ollut aikoinaan melkein musta. Isoäitini olivat hiuksiltaan musta ja ketunvärinen. Minulla on heidän kummankin värinsä omissa hiuksissani. Tosin mummun 50-vuotiskuvassa hän on vielä ihan oman värisensä. Minä taas olen ollut jo useamman vuoden harmaa, sellainen lyijynharmaa, niin että tädit kampaajalta kyselevät, että millähän se on värjätty tuo rouva Villikani. Pitkä johdanto, mutta tänään peilistä näin pilkahduksen menneiden vuosien punatukkaista tyttöä. 

Olen iltapäivän järjestellyt itselleni Huonetta poikasen huoneeseen. Se alkaa näyttää jo kohtuulliselta. A. kävi siellä jo päiväunillakin tänään. Kun vielä keksisi, mihin kaiken sen tavaran laittaisi. Langat kyllä mahtuvat, mutta...

Tämän viikon neuletöistä olen kuvannut kaksi, sillä ne ovat valmiit. Tai oikeastaan niitä on neljä tai viisi, riippuu laskemistavasta. Oranssi Aino-pusero on valmistunut kiristävistä saumoista huolimatta. Seuranaan sillä on verkkokauluri ja rannekkeet, kaikki Ainosta. Ovat vielä viimeistelemättä, siis venyttämättä nämä asusteet. Malli siis on Suuri Käsityölehti 8/05:stä. Pikkulikka on tilannut itselleen sinisen: Sinistä Ainoa on 450 g, joten eiköhän se tuosta pian tule. Luulen, että teen pyöröpuikoilla hihoihin asti.

Monta päivää minua kiusasi ja kiukutti kasa Flamingo-lankoja. Itse asiassa niiden värit ovat hyvät, mutta niissä oli kelvoton haju. Virkkasin niistä koekappaleeksi Novitan pontson. Lanka kului aika lailla sopivasti, ja sitten pesin sen. Ummehtunut haju lähti, mutta väri on niin originelli, että en tiedä, kuka sitä pitäisi. Minullehan se on toki pieni. Olisikin pitänyt tehdä siitä hartiahuivi... Flamingo-lanka on vyötteen mukaan Novita-K-Pirta-Flamingo-nimistä lankaa, jossa on 82 % polyakryylia, 12 % viskoosia ja 6 % villa. Helsingin Villakehräämö kehottaa pesemään käsin. No, panin koneeseen hienopesuohjelmaan eikä käynyt kuinkaan.

Huovutettavat tumput ovat tuotapikaa valmiina, ja sitten... Kaikkea huvittaisi tehdä, mutta kaikkeen väsyn. Olen hyvin vähän uhrannut ajatuksia virkatyölle, ja se tuntuu hyvältä.