Olemme olleet jo tämän viikon kotona. Mutta kuinka ollakaan, Suomenlahdella mukanamme kulki sadepilvet - ja siitä asti on ollut päivittäin epävakaista. Kyllä minä pidän viileästä enemmän kuin kuumasta.

Tällä viikolla olen taas harkinnut sanelukoneen ostamista, sillä niin vaivalloista on toisinaan tämä koneen vieressä istuminen ja kirjoittaminen. tämä on paljon suorempaa kuin käsin kirjoittaminen. Siinä pääsee aina käsivarren mitan päähän itsestään, mutta tämä on heti näkyvissä ja paljaana.

Olen tuhonnut etupäässä mohairlankojani tekemällä Fifi-huiveja: neljäs on puikoilla. Aloitin viikko sitten reissussa ensimmäistä. Sen jälkeen aion tehdä yhden keskeneräisen topin H:lle ja sitten alan L:n vauvaneuleita. Olen katsellut sekä langat että mallit valmiiksi. Saa olla kuulemma punasävyistä. Itse en enää muista, kuinka pieniä ihmisen lapset ovat vastasyntyneinä: poika(s)kani täyttää ensi viikolla 19. =) Ja siitä tulikin mieleen, että lupasin meidän tyttöystävällekin salsa-tahiti-topin. Oikeankokokoiset puikot ja toisetkin ovat juuri nyt varattuina, mutta eipähän vielä tunnu olevan toppikelejäkään. Ihan hyvä, saan lankaa hävitettyä. Näyttää nimittäin pahasti siltä, että Novitan uudet Ainot ovat väreiltään juuri minulle sopivia.

Yövalvomiseksi tämä on mennyt. Nyt ei ole kolmeen viikkoon mitään kellonaikaan sidottua menemistä, joten on toivoa, että unirytmi korjaantuu. A. tekee kovasti töitä, joten kotona ollaan enimmäkseen.

Seuraavaksi koetan opetella kuvien liittämistä tänne ja sitten linkitystä. Jonakin päivänä, eikä edes kovin kauniina, sittenpähän näette!